Etusivu > Ajankohtaista > Uutiskirjearkisto > SPE-uutiskirje 9/2010

SPE-uutiskirje 9/2010,  24.11.2010


Suomen suurin biolämmitteinen uudisrakennusalue Nokialla lämpiää pelletillä

Nokialainen rakennusliike Halesa Oy on rakentanut kuluvan vuoden aikana Nokian Lähdeniityn alueelle uudisrakennusaluetta, jonka eteläinen osa koostuu valmistuessaan noin 130 rivitalo- ja pientaloasunnosta.

Aluetta lämmittämään on valittu pellettialuelämpökeskus. Näin ollen alueesta tulee tämän hetken suurin 100 % biolämmitteinen uudisrakennusalue Suomessa.

Halesa Oy on urakoinut kesän aikana aluelämpöverkon. Lämpöverkko rakennettiin saksalaisella kiepillä toimitetulla ja eristetyllä ruostumattomalla teräsputkella. Putkikaivanto lisäeristetttiin huolellisesti, koska hallituksen puheenjohtaja RI, Pauli Salonen laski muuten menetettävän ainakin satatuhatta kWh vuosittain.

Syksyllä lämpökeskukselle on toimitettu laitehankintakilpailutuksen jälkeen Aritermin kattilalaitos, joka koostuu 700 kW ja 300 kW tarvittaessa erillään toimivasta pellettikattilasta. Lämpölaitos käynnistyy marraskuussa. Lämmön tuotantoa varten on perustettu Nokian Biolämpö Oy, jonka omistajuus on Halesa Oy:llä.

Lähdeniityn alueella on Halesalle useiksi vuosiksi työmaata. Osa tonteista myydään itse-rakentajille, pääosan yritys rakentaa taloyhtiö kerrallaan. Alueen pohjoinen osa rakennetaan eteläisen osan valmistuttua useampien vuosien kuluttua. Sille on suunniteilla oma pellettilämpökeskuksensa.

Halesalla on kokemusta pellettilämmityksestä jo kahdessa aikaisemmassa kiinteistössä. Pian 30 vuotta toiminut pitkän linjan yritys sai tunnustusta, kun Halesalle myönnettiin Nokian vuoden 2010 yrittäjäpalkinto.

Vaikuttimena palkinnon saantiin oli osittain ennakkoluulottomasta suhtautuminen uusiutuvaan energiaan ja hoitovastikkeiltaan erittäin edullisten kotien rakentaminen nokialaisille.

 

Itä-Suomen yliopisto ja THL parantavat puun polttotekniikkaa ja vähentävät hiukkaspäästöjä

Uusikaupunkilainen Warma-Uunit on ainoana suomalaisyrityksenä mukana pienhiukkasia tutkivassa kansainvälisessä FutureBioTec tutkimushankkeessa. Yrityksen tuotantohallin sisään on rakennettu oma laboratorio, jossa mitataan kolmesta takasta palamisessa syntyviä hiukkas- ja kaasupäästöjä.

Ensimmäisinä laboratoriota käyttää Itä-Suomen yliopiston kolme tutkijaa. Itä-Suomen yliopiston Pienhiukkas- ja aerosolitekniikanlaboratorion tutkija Heikki Lamberg kertoo ryhmän testaavan teknisiä ratkaisuja kolmen eri kokoluokan takoissa. Samalla vertaillaan pelletin ja klapin polton eroja päästöjen suhteen.

Laboratorion testitulosten perusteella pyritään jatkossa erillisellä hankkeella luomaan yhteinen eurooppalainen päästöjen mittaustapa. Samalla keskustellaan tulevaisuuden hiukkaspäästörajoista.

Toimitusjohtaja Vesa Salminen sanoo yhteistyön yliopiston kanssa olevan lottovoitto. Warma-Uunien innovatiivinen maine oli kiirinyt Kuopioon hybriditakkojen myötä. Salminen uskoo yhtiön pysyvän laboratorion ansiosta kehityksen kärjessä tulisijojen valmistajana.

Itä-Suomen yliopistossa puun polton pienhiukkasia tutkitaan laajasti. Kuopiossa on hiukkastutkimuksen maailman huippuosaajia. Hiukkaslaboratoriossa panostetaan erityisesti siihen kuinka pienhiukkasten muodostumista voidaan edelleen vähentää parantamalla palotekniikkaa. Kuopion THL:n ympäristötoksikologian yksikössä puolestaan tutkitaan laajasti pienhiukkasten terveysvaikutuksia.

Pelletin poltto tuottaa kuopiolaisten tutkimusten mukaan selvästi vähiten pienhiukkasia eri puun polttotavoista. Hiukkasia voidaan edelleen vähentää muun muassa kaasutukseen perustuvalla polttotavalla ja ilmanohjaamisella sekä palamisilman annostusta säätämällä.

Lähde: Warma-Uunit, Bioenergian tuotannon vaikutukset -seminaari

 

Itä-Suomen yliopisto: Kotimaista pellettiä riittää - jopa 7 TWh asti vuonna 2020

Itä-Suomen yliopisto on esittänyt 7 TWh pelletin käyttötavoitteen vuonna 2020 olevan täysin saavutettavissa raaka-aineen saatavuuden osalta.

Yhdessä Pellettienergiayhdistyksen kanssa julkaistu kannanotto tuo esiin, että kotimaassa on pellettitehdaskapasiteettia jo yli 700 000 tonnin valmistamiseen ja uusiakin tehdashankkeita on suunnitteilla. Pellettivalmistajien ja pellettitutkimuksen kannat pellettienergian käytön kasvulle vuoteen 2020 ovat pitkälti samansuuntaiset.

Pellettituotannon raaka-aineet tulevat suomalaismetsistä. Pelletintuotannolla ja kemiallisella sekä mekaanisella metsäteollisuudella on synergiaetuja puun kokonaiskäytössä ja raaka-aineen korkean kokonaisjalostusarvon varmistamisessa.

Raaka-aineita pelletin lisääntyvään tuotantoon on useita vaihtoehtoja. Pelletin raaka-ainetutkimus on vahvasti käynnissä Itä-Suomen yliopistossa, toteaa pellettiprofessori Lauri Sikanen.

Kotitalouksille ja suuremmille kohteille räätälöidään juuri niille sopivat pelletit – raaka-aineet voivat vaihdella käyttötarpeen mukaan. Raaka-ainepohjasta merkittävä osa tukeutunee tulevaisuudessakin mekaanisen metsäteollisuuden ja puutuoteteollisuuden sivuvirtoihin.

Uusina raaka-ainelähteinä tulevat esiin nuorten metsien puu, joillain alueilla männiköiden ensiharvennuskuitupuu ja muusta käytöstä yli jäänyt metsähake. Näiden raaka-aineiden saatavuus on vuosittain noin 15 miljoonaa m3.

Lähde: Pellettienergiayhdistys, Itä-Suomen yliopisto

 

Bioenergiapäivien puoluepaneeli tuki pellettienergian tavoitteiden nostamista

FINBIO:n Bioenergiapäiviäsä puoluepaneelin edustajat asettuivat selkeästi tukemaan pelletin käytön kasvua asetettuja tavoitteita korkeampaa tavoitetta.

Paneelin puheenjohtaja Keijo Mutanen kysyi miten osallistujat suhtautuvat pelletille asetettuun 2 Twh tavoitteeseen. Paneeliin osallistuneet Toimi Kankaanniemi (KD), Timo Kaunisto (kesk.), Timo Juurikkala (vihr.) ja Vesa-Matti Saarakkala (perus) olivat kaikki valmiita nostamaan hallituksen esittämää 2 Twh pelletin käyttötavoitetta vuonna 2020.

Itä-Suomen yliopisto on esittänyt 7 TWh pelletin käyttötavoitteen vuonna 2020 olevan täysin saavutettavissa raaka-aineen saatavuuden osalta.

Lähde: Pellettienergiayhdistys

 

Brasialiassa aletaan valmistaa laajasti sokeriruokopellettiä

Brasialiassa on tarkoitus jatkojalostaa sokeriruokotuotannosta syntyvää ruokomassaa laajamittaisesti pelletiksi. Vuonna 2011 BBRE -yritys aikoo tuottaa 120 000 tonnia pellettiä ruokomassasta.

Sokeriruokomassaa olisi huomattavasti paljon saatavilla agropelletin raaka-aineeksi. Mahdollista olisi tuottaa sokeriruosta pellettiä jopa 45-60 miljoona tonnia. Brasialialaiset biomassa-alan yritykset aikovat tarjota pellettejä ensivaiheessa brasilialaisille kotitalouksille polttoaineeksi, mutta pian tähtäimessä ovat myös euroopan voimalaitosmarkkinat.

Lähde: Brazil Biomass

 

Luoteis-Venäjälle useita pellettitehtaita suunnitteilla

Luoteis-Venäjälle on suunnitteilla 13 puupellettitehtaan verkosto. Hankkeen takana on Russkie lesnye pellety -niminen yhtiö. Ensi vaiheessa tehtaita rakennetaan Pihkovan,  Nizni Novgorodin ja Novgorodin alueille. Tehtaiden tuotantokapasiteetti on maksimissaan kaikkiaan lähes 3 miljoonaa tonnia. Pellettien pääasiallisena markkina-alueena on Eurooppa.

Lähteet: Maaseudun Tulevaisuus, Bioenergia-lehti

 

Savexim aloittaa pelletin tuonnin Venäjältä

Pielavedellä toimiva tukkukauppayritys Savexim on ilmoittanut aloittavansa pelletin tuonnin Venäjältä. Jatkossa suunnitelmissa on aloittaa mahdollisesti myös pellettikattiloiden tuonti Suomeen. Yrityksen taustalla on venäläissyntyisiä henkilöitä.

Lähde: Savexim, Pielavesi-Keitele -lehti