Etusivu > Ajankohtaista > Uutiskirjearkisto > SPE-uutiskirje 7/2011

SPE-uutiskirje 7/2011,  27.9.2011


 

ThyssenKrupp vaihtaa öljyn Vapon pellettilämpöön

ThyssenKrupp Aerospace Finland Oy siirtyy lämmöntuotannossaan kotimaiseen energiaan. Vapo rakentaa yritykselle Jämsään 0,7 MW tehoisen pellettiä polttoaineenaan käyttävän lämpökeskuksen, jonka vuotuinen lämmön tuotantomäärä on 2,4 GWh. Lämpömäärä vastaa 600 tonnia pellettejä, jotka tuotetaan yrityksen lähellä sijaitsevilla Vapon pellettitehtailla, kuten Vilppulassa. Uusi lämpökeskus otetaan käyttöön marraskuussa 2011.

ThyssenKrupp Aerospace Finland Oy:n toimitusjohtaja Petri Laaksosen mukaan pellettilämmön valintaan vaikuttivat sen kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys. Vaihtamalla öljyn pellettiin yritys vähentää hiilidioksidipäästöjään yli 780 tonnia vuodessa, sillä pelleteillä korvataan vuosittain noin 250 tonnia raskasta polttoöljyä.

Muita valintaa puoltavia seikkoja oli mm. pääoman vapautuminen yrityksen ydintoimintoihin, kun Vapo vastaa investoinneista. "Myös Vapon vahva kokemus pellettilämmön tuotannossa sekä luotettavuus sopimuskumppanina helpottivat päätöksentekoa", toteaa Laaksonen.

Vastaavanlaisia pellettilämpökohteita Vapolla on yhteensä yli 70 eri puolilla Suomea.

Lähde: Vapo

 

Finavia jatkaa lentoasemien siirtämistä pellettiin - seuraavana Kittilä

Finavia on ottanut käyttöön pellettienergiaa lentoasemien lämmityksessä useilla paikkakunnilla ostopalveluna. Lentoasemilla on siirrytty pois öljylämmityksestä.

Siirtyminen alkoi vuonna 2007, kun kuusi asemaa siirtyi Vapo Pellettilämmön sopimuksen piiriin ja lämmitettäväksi pelleteillä.  Finavialla on kaikkiaan 25 lämpökohdetta, joista 9 on jo siirretty pellettilämpöön: Kruunupyy, Jyväskylä, Vaasa, Joensuu, Kajaani, Kuusamo, Kemi ja Ivalo. Lisäksi Maarianhaminassa Maarianhaminan Energia toimittaa pelletillä kaukolämpöä.

Uusimpana tulokkaana pellettilämpöön on siirtymässä Kittilän lentoasema. Työt Kittilässä ovat parhaillaan käynnissä. Utti, Kauhava ja Enontekiö osittain on vielä öljyllä ja niiden siirtymistä puhtaaseen polttoaineeseen selvitetään. Loput kohteista ovat kunnallisessa kaukolämpöverkossa.

Lähde: Finavia

 

Tutkimus: Hybridi-aluelämpö uudistaloalueilla haastava

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Lähilämpöratkaisut matalaenergiarakentamisessa – hankkeessa selvitettiin teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa aluelämpöratkaisuja ja selvittää sähkön tuotannon mahdollisuutta aluelämmityksen yhteydessä. Hankkeessa selvitettiin kahden eri kokoisen alueen lämmitysratkaisuja.

Suutelan alueen rakentajille tehdyt kustannuslaskelmat toivat hyvin esille rakennusten alentuvan lämpöenergiankulutuksen mukanaan tuomat haasteet. Korkeammilla kiinteillä kustannuksilla toimivia järjestelmiä on vaikea saada kannattavaksi pienissä vähän lämpöenergiaa kuluttavissa kiinteistöissä, varsikin tonttikokojen noustessa ja rakennusalatiheyden laskiessa. Suutelan toisen osan suurempi rakennusala tekee aluelämmön kannattavammaksi.

Tutkimuksessa vertailtiin pelletti+maalämpö, pelkkä maalämpö ja sähkö+ilmalämpöpumppu vaihtoehtoja. Pelkkään maalämpöön perustuvan ratkaisun takaisinmaksuaika oli sähköön verrattuna lähes 29 vuotta. Pelletti+maalämpö -ratkaisun puolestaan 20 vuotta. 25 % investointituella takaisinmaksuajat olivat 17 ja 11 vuotta. Pelkkää pellettivaihtoehtoa laskelmissa ei ollut mukana.

Oleellista kannattavuudelle ovat investointikustannusten erot. Sähkölämmityksen investointikustannus on selvästi alempi vaikka käyttökustannukset selvästi korkeammat. Julkaisun kirjoittajat esittävät, että uusiutuva vaihtoehto sähkölämmitykselle saisi keskikokoisessa pientalossa tai pientaloa kohti olla investoinniltaan enintään n.10 000 euroa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös neljän asunnon pienverkon kannattavuutta sähköön nähden. Syksyllä 2010 vallinneella kustannustasolla pienverkko olisitarvinnut 25 – 30 % avustuksen tai sähkön hinnan olisi noustava noin 40 %, jotta pienverkko olisi kannattavampi. Sähkölämmityksen kilpailukykyä pienverkkoon nähden parantaa myös pientaloissa käytetty lähes pakollinen 3 x 25 A sähköliittymä. Rakentaja joutuu automaattisesti ottamaan ison liittymän vaikka hän valitsisi lämmitykseksi pienverkkoratkaisun.

Lähde: PKAMK

 

Lämpöyrittäjien pelletin käyttö kasvoi 20 %

Lämpöyrittäjien pelletin ja briketin käyttö oli vuonna 2010 yhteensä 13 700 m3. Kasvua edellisvuoteen oli vajaa viidennes. Kaikkiaan lämpöyrittäjät käyttivät polttoainetta 1,22 miljoona m3.

Lähde: Bioenergia 4/2011

 

Biolaitevalmistajilla hyvä tilauskanta - pellettilämmitys lisääntyy

Ariterm Oy:n toimitusjohtaja Petteri Korpioja uskoo biolämpöratkaisuille olevan rajusti kysyntää Saksan ydinvoimapäätöksen ja Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Euroopassa pyritään myös vähentämään päästöjä sekä riippuvuutta tuontienergiasta.

Ariterm pääsee vuonna 2011 viennin ansiosta 37 %:n kasvuun edellisvuodesta, ja vuoden 2012 kasvuvauhdin odotetaan olevan kaksinumeroinen.

Yrityksellä on omistuspohjan muutosten lisäksi vahvaa tuote- ja palvelukehitystä meneillään.  Korpioja pitää jatkossa merkittävänä laatutekijänä pienhiukkaspäästöjen hallintaa. Ariterm on ostanut suomalaisen savukaasujen pesuun liittyvän patentin. Yhtiö on siirtymässä järjestelmään, jossa biolämpökattiloiden asennukset saa tehdä vain koulutettu asentaja.

Keuruulla sijaitsevan HT Enercon myyntipäällikkö Jani Teppo kertoo, että yrityksellä on tilauskantaa sisässä parille kuukaudelle. Maatilakokoluokasta ylöspäin kysyntää on eniten. Positiivinen yllätys on tosin ollut myös omakotiluokan pellettilämmityslaitteiden selvästi lisääntynyt kysyntä.

Pellettienergiayhdistyksen jäseniltään keräämien tietojen mukaan pellettialan myyntinäkymät ovat positiiviset. Yleinen taloustilanne ainoastaan hidastaa päätöksentekoa investoinneista. Biolämmityslaitteiden maahantuovia toimittajia on tullut myös useita lisää.

Lähde: Metallitekniikka-lehti, Pellettienergiayhdistys