Etusivu > Ajankohtaista > Uutiskirjearkisto > SPE-uutiskirje 3/2010

SPE-uutiskirje 3/2010,  3.4.2010


Pellettienergiasektori kovassa kasvussa

Maailman pellettienergiasektori työllistää suoraan yli 63 000 työntekijää, arvioi Christiane Egger Itävallan Welsin konferenssissa. Arvio perustui eri maiden järjestöjen tekemiin arvioihin helmikuussa 2010 tehdyssä kyselyssä.

Pellettien tuotantomäärä maailmassa vuonna 2009 oli noin 12 miljoonaa tonnia, joista Euroopassa noin 7 miljoonaa tonnia. Voimakasta kasvua tuotannossa on odotettavissa erityisesti venäjällä, missä tehdashankkeita on usean miljoonan tonnin edestä käynnissä.

Maatalousperäisten raaka-aineiden käyttöä tutkitaan ja kehitetään monissa maissa. Erityisen nopeasti sen ei kuitenkaan uskota vielä yleistyvän.

Pelletin kulutus kasvaa kaikilla sektoreilla; pientaloista suuriin voimalaitoksiin. Eri maissa kasvutrendi eri sektoreilla voi vaihdella riippuen tukipolitiikasta ja käytetyistä energialähteistä.

Lähde: WSED ja Pellets10 -konferenssit

Pellettien käyttö Suomessa kasvoi vuonna 2009 - vienti ja tuotanto laskivat

Metlan tilastokatsauksen mukaan vuonna 2009 käytettiin ensimmäisen kerran enemmän pellettiä, kuin Suomesta vietiin. Pelletin kokonaiskäyttömäärä Suomessa kasvoi ennätystulokseen, samalla kun kotimainen tuotanto laski viidenneksen 299 000 tonniin ja tuontipelletin määrä kasvoi selvästi.

Päävientimaat olivat Tanska ja Ruotsi, joissa vientipellettiä käytetään etupäässä voimalaitoksissa.

Lähde: Metla

Olkipellettien tuotantoa Suomessa alkamassa

Länsi-Suomessa kaksi yritystä ovat julkistaneet suunnitelmia olkipellettien tuottamisesta. Kankaanpääläinen Biolki Oy etsii sopimusviljelijöitä oljen toimittajiksi sekä urakoitsijoita hoitamaan mobiililaitteilla pelletöinnin.

Biobotnia Oy puolestaan on kehittänyt kotimaisen mobiilipuristuslaitteiston ja aloittaa tulevana kesänä pelletin puristamisen.

Olkipelletin käyttö kattiloiden polttoaineena on mahdollista vain osassa kattiloista,sillä olkipellettien tuhkamäärä nousee helposti korkeaksi ja palokaasut aiheuttavat useimpien kattiloiden nopeampaa kulumista. Iso olkipellettien käyttäjä on hevostalous, missä olkipellettejä käytetään eläinten kuivittamiseen.

Lähde: Satakunnan Kansa ja Biobotnia Oy

Varkauden pellettitehdashanke etsii rahoitusta

Varkauden Akonniemeen on suunniteltu  bioenergiapuistoa, jonne sijoittuisi mm. pellettitehdas. Pellettejä valmistaisi Savon Puupapu Oy ja niitä markkinoisi Varwood Oy. Tuotantoa varten on jo saatu ympäristölupa ja tehdaslaitoksen suunnitelmat ovat valmiit.

Yritys aikoo hankkia raaka-ainetta pelletin tuottamiseen 100-150 kilometrin säteeltä. Valmistuessaan tehdas työllistää omien osakkaidensa lisäksi 15-20 henkilöä.

Hanke on hidastunut rahoituksen puutteeseen. Toimitusjohtaja Antti Leinosen mukaan yksi kompastuskivi rahoitusneuvotteluissa on ollut se, että tehdas halutaan pitää varkautelaisissa käsissä. Tehtaan puupelletti markkinoitaisiin kotitalouksille ja teollisuudelle Suomessa.

Tehtaan tuotantokapasiteetti olisi aluksi 75 000 tonnia pellettejä vuodessa ja suunnitelmat tuotannon kaksinkertaistamisesta ovat valmiina.

Aiemmin myös Varwood Oy suunnitteli pellettitehdasta Akonniemeen. Se luopui tuotantosuunnitelmista ja sopi Savon Puupavun kanssa työnjaosta.

Laajemman biopuistosuunnitelman takana ovat Varkauden kaupunki ja Keski-Savon kehittämisyhtiö Oy.

Lähde: Warkauden lehti

Umacon kehittää pellettitehdasta Luumäellä

Umacon Oy ostaa Luumäen kunnalle muutama vuosi sitten rakentamansa ja vuokraamansa pellettitehtaan kiinteistön takaisin Luumäen kunnalta.

Umacon haluaa Puukylässä sijaitsevat toimitilat itselleen, koska se helpottaa yhtiön jatkoinvestointeja.

Kunnan ja Umaconin väliseen vuokrasopimukseen sisältyi mahdollisuus lunastaa toimitilat yrityksen omistukseen.

Umacon on varannut pellettitehtaan viereisen tontin, jolle yhtiö suunnittelee 2,5 miljoonan euron investointia. Uusi investointi takaisi pellettitehtaalle kuivan raaka-aineen saannin. Lopullinen päätös investoinnista tehdään tämän kevään aikana.

Lähde: Umacon Oy

Öljykuljetukset huolettavat suomalaisia eniten

Suomalaisten mielestä öljy- ja rahtiliikenne ovat Itämeren pahin ympäristöuhka. TNS Gallupin tekemässä tutkimuksessa vajaa kolmannes vastanneista valitsi pahimmaksi ympäristöuhkaksi öljy- ja rahtiliikenteen.

Tutkimuksen teettivät Suomenmaa -lehti sekä Verkko-Apila.

Lähde: Yle